fi

HYVÄ TYÖILMAPIIRI – tämän päivän superfoodia

2.3.2020
Hyvä ilmapiiri on tämän päivän työyhteisöjen superfoodia. Ilmapiiri toimii työyhteisön hyvinvoinnin mittarina. Sen kautta voidaan välittömästi ja nopeasti aistia toimintatapojen sujuvuutta, erilaisten ajattelumallien suvaitsemista ja erilaisia kokemuksia arvokkuudesta. Myös potilaan ja asiakkaan tavoitteisiin pääseminen sekä heidän kokemuksensa kertovat työilmapiirin tilasta.

Ilmapiiri koostuu työyhteisön sosiaalisista taidoista, kuten tunteista sekä annettujen merkitysten, arvojen ja asenteiden todellisuudesta. Ilmapiirin taustalla vaikuttaa työyhteisön kyky ja taito tunnistaa nämä tekijät. Tiedostamisen lisäksi hyvin toimivalla työyhteisöllä on tahtoa vaikuttaa ja toimia järkevästi siten, että tunteet, arvot, asenteet ja merkitykset ilmaistaan ammatillisesti ja ne hyödyttävät ihmisiä. Näiden avulla nostetaan esiin varsinainen substanssiosaaminen. Intohimona on luoda huippu työyhteisö, arvotietoisesti.

Jos organisaation toimintakulttuuri tarvitsee jäsentyäkseen pidempää tarkasteluaikaa, on organisaation ilmapiiri lähes välittömästi aistittavissa. Kun astut jonkin työyhteisön sisään, voit muutamalla silmäyksellä havaita, millainen tekemisen meininki siellä vallitsee. Onko työskentelemisen asenne positiivinen, toisia huomioiva vai välittyykö tekemisen lomasta toisia kyräilevä asenne, moittiminen ja minäkeskeisyys. Meininki ja asenne välittyvät myös potilastyöhön ja asiakaspalveluun. Ovatko potilaat ja asiakkaat hoidon ja palvelujen kohteita, rutiininomaisen tekemisen välttämättömiä pahoja, vai sallitaanko heidän olla aidosti mukana hoidon suunnittelussa ja palvelutapahtumassa.  

Arvotietoisuus työyhteisössä tarkoittaa monikerroksista tiedostamista. Ensiksi oman toimintatavan ymmärtämistä, ts. niiden arvojen havaitsemista, jotka paljastuvat omassa käyttäytymisessä ja suhtautumisessa työkavereihin sekä potilaisiin ja asiakkaisiin. Jos ihminen on kiinnostunut pelkästään omasta pärjäämisestä ja hyvinvoinnista, käytännöllisiä ratkaisuja ohjaa tuolloin ajatus, miten itse hyödyn tästä tai millaista vaivaa tästä aiheutuu minulle. Itsekkyys ei sovi hyvinvoivaan työyhteisöön.

Toiseksi arvotietoisuus tarkoittaa kykyä nähdä toisen ihmisen tarpeet ja kykyä reagoida niihin. Tämä edellyttää herkkyyttä nähdä ja tunnistaa työkaverin tunteita ja asioille antamia merkityksiä. Tarvitaan tunneälytaitoja. Suorasukaisemminkin voi samaan lopputulemaan päästä, kysymällä kuinka voit, voinko auttaa, voidaanko tehdä tämä yhdessä? Yhdessä tekemällä on helppo päästä toisen ajatusmaailmaan käsiksi ja ymmärtää näin paremmin erilaisia tekemisen tapoja.

Kolmanneksi perustehtävän ymmärtäminen avaa portin arvotietoiselle toiminnalle. Tutkimusten mukaan työntekijät voivat hyvin, kun he voivat työskennellä perustehtävänsä ja tavoitteidensa mukaisesti. Myös mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä sekä mutkaton suhde potilaaseen ja asiakkaaseen parantavat niin ikään työilmapiiriä.

Jokainen työntekijä vaikuttaa omalta osaltaan työilmapiiriin, ja näin ollen on myös vastuussa siitä. Itsetuntemusta ja arvotietoisuutta voi kehittää. Yksinkertaiset kysymykset, mitä arvostan, mitä pidän tärkeänä työntekijänä ja miksi, ovat hyviä lähtökohtia kehittymisessä.   

Johtamisella on ratkaiseva rooli luoda edellytykset hyvään ilmapiiriin työyhteisöissä. Mahdollistavan ja jaetun johtamisen idea perustuu siihen, että työntekijät saavat loistaa. Yhdessä luodaan toisia kunnioittavat toimintaperiaatteet. Vastuut jaetaan oikeudenmukaisesti. Jaettujen ja tärkeiksi koettujen arvojen sekä yhdessä tekemisen kautta voidaan saavuttaa hyvinvoiva työyhteisö.